Masai Mara Safari

Käytiin Masai Marassa.

Siellä oli muutama eläin jotka halus kuviin.

Oltiin yötä telttapaikassa.

Sängyssä oli varmasti punkkeja tai jotain pahempaa koska aamulla olin ihan täynnä puremapaukamia vaikka nukuin kaikki maholliset vaatteet päällä. Eipä tarvinnut nukkua yksin.

23.12 masai market ja slummit

Tänään käytiin rikkaitten asuinalueella. YK:n beissi, jenkkien ja kanadan lähetystöt on kaikki siellä. Ja iso ostoskeskus nimeltä village. Villagessa on yks kokonainen kerros pelkästään kojuja varten.

its serious business

Myyjät pyytää jostain rojuista ihan hillittömiä summia, mut jos jaksaa tingata eikä ole niin väliä saako sitä tavaraa lopuks vai ei, voi saada ihan hyvällä hinnalla tavaroita. Myyjät esittää tosi loukkaantunutta kun tarjoat jostain tavarasta noin 10% siitä mitä se aluks pyytää, mut useimmiten se on se tavaran oikea arvo.

Mama, you are killing me with your prices

Jotkut myyjät on varmaan tottunut siihen, että turistit maksaa ihan poskettomia summia jostain suht arvottomista tavaroista. Ja muuten vaan rikkaat ihmiset, niinkun YK:n tyypit. Tai lähetystötyypit. Kierreltiin siellä kojuilla joku kolme tuntia, ja mulle tarttu ihan hyvin roinaa messiin. Myyjät ei oo mitenkään agressiivia, mut pyytää kyl aluks ihan sairaita summia. Yhdestä mun haluamasta eläinaiheisesta puuveistoksesta myyjä pyys aluksi 8000/=, ja mä tarjosin 800. Ei päästy sopuun. Kiertelyn jälkeen päädyttiin takas saman kojun eteen, ja jonkun vartin hieromisen jälkeen maksoin 2000/= siitä.

Ei mikään super-edullinen, mut halvin mitä oli.

Iltapäivällä lähettiin vielä bussilla slummiin. Siellä oli jengillä kaduilla levitettynä vaatteita.

What about these ones? Don´t they look awesome?

Yhdellä parkkipaikalla oli varmaan neljän-viiden autopaikan leveydeltä leviteltynä keltasia muovikasseja täynnä vaatteita. Vitsailin kavereille että nää on saletisti jotain mun lähettämiä suomen UFF-kamoja, mitä nää jätkät myy pokkana mulle takasin. Kaverit sano, että itseasiassa lentokentällä se kellä on valtaa, ottaa ne UFF-lähetykset vastaan ja myy ne eteenpäin jollekkin, joka sitten myy ne eteenpäin ihmisille. Ei ne montaa shillinkiä maksa, mut kuitenkin. Tuntu tosi epäreilulta.. Näin se vaan menee Afrikassa :)

Päädyttiin johonkin slummiin kojujen keskelle, mistä ostin 2 tänk-toppia omasta mielestä tosi halvalla. Ainut että kun päästiin kotiin ja kokeilin niitä, ni ne oli molemmat naisten paitoja.... Toinen sellanen sexy-top ja toinen oli napapaita. Kalliit keittiörätit..

22.12 klo 18.58

Aamulla herätys 6.15 Takana huonosti nukuttu yö. Hyttyset häiritsi ekaa kertaa nairobissa. Olipa ärsyttävää herätä
vartin välein ininään korvassa. Olin todella tuohtuneessa tilassa yöllä :)

Kivat maisemat

Oltiin jo ennen seittemää jonkun ostoskeskuksen pihassa, mistä bussi lähti ihan pikkasen ennen kahdeksaa viemään meitä koskenlaskupaikalle. River rafting with inflatables. Bussissa oli meiän lisäks pari ruotsalaista, pari hollantilaista turistia, yks paikallinen ja yks jenkki meiän lisäks. Perillä saatiin nopeet kahvit, ja nopeet turvaohjeistukset jonka jälkeen painuttiin bussiin ja joelle. Siellä oli jotain skotteja RAF:N puolesta aika paljon. Ei ihan oikeita sotilaita, mut helikopterin tankkaajia kuitenkin.

Itse lasku kesti joku 3 tuntia ja se oli ihan sairaan siistiä.

This is it

Tasoja oli kuulemma ykkösestä aina vitoseen asti.
Ei ne ihan kauheen kummosia hyppyjä ollu, mut tosi upee kokemus kuitenkin. Otin vedenalasella kuvia ja vähän videoo, mut parhaat kuvat jäi todellakin ottamatta. Aina kun oli tilanne päällä, niin piti jokaisella raajalla yrittää pitää ittensä veneessä ja kuvien ottaminen oli ihan mahdotonta siinä tilanteessa.

Laskun jälkeen meille tarjoiltiin lounas ja soodaa ja kaljaa niinpaljon kun kerkes juomaan. Kyyteineen takas nairobiin hinta oli 6500=/, eli kurssista riippuen joku 55-60 euroa.

Very reasonable price in my opinion.

This is river rafting

Saksalaiset veljekset on pitäny sitä paikkaa 21 vuotta. Niillä on ihan täys service, saa jäädä yöks, saa asua, saa hypätä benjiä tai vaan hengata. Joen rannalla. Ihan siistiä elämäntyyliä varmaan sekin.

Vihollisjoukkueen vene ui jossain vaiheessa ihan meihin kiinni, ja vihulaisten kapteeni tarttu mun pelastusliivistä
takaa kiinni vetääkseen mut jorpakkoon. Olin varmaan soittanu liikaa suuta. Hyppäsin super-jiu-jitsu takaperinvolttiloikalla vihulaisten veneeseen, irvistin, ja hyppäsin takasin meidän jo pari metriä loitonneeseen veneeseen. En itekkään uskonut selviäväni siitä.

Sattu aivan sairaasti, mut jengistä kuulu sellanen yhtäaikainen "whoa" ääni ja sen jälkeen jotain "who are you, superman"-juttuja ja ne poisti vähän sitä fyysistä kipua mikä syntyi siitä kun mun miehiset osat osui jotenkin pahasti meiän veneen reunaan.

Myöhemmin se vihollisveneen kapteeni (ehkä salanimeltään Liam) kysyi multa mun ammattia. Se oli saanut päähänsä että mä oon kertonu olevani mekaanikko, mutta se ei uskonu tätä tarinaa. Se kysyi että oonko vakooja, vai oonko ollu armeijassa. Kerroin olleeni sotilaspoliisi suomen armeijassa. Se kuulemma selkeytti mun supertaitojen perää suuresti :)

Harmi että tästä ei saatu kuvia...

21.12 17.28

Just a little bit on the sides please

Päätettiin jättää kisumun reissu väliin, ja mennäänki huomenna aamusta laskemaan koskea. Herätys klo 06 ja pelipaikoilla
pitää olla seittemältä. Koskenlaskussa menee joku 4-5 tuntia, ja matkoihin 1,5h/suunta. Tulee pitkä päivä. 100 dollaria.
Otetaan vedenalainen kamera messiin niin saa sieltäkin jotain matskua.

Sanoin Mikille aiemmin, että haluun käydä parturissa. Tänään se vei mut ja Edin sen "kotiparturille" kynittäväks.
Parturi oli ihan todella hyvä. Se oli todella asiallinen juttu. Parikyt minuuttia se leikkaili mun lyhyitä karvoja,
jonka jälkeen menin toiseen huoneeseen. Siellä joku nainen pesi mun hiuksia varmaan 5 minuuttia, ja sen jälkeen siirryin
taas seuraavaan tuoliin. Sain päänahka, naama, korva ja hartiahieronnan jossa meni joku 20 minuuttia. Koko tää lysti
makso alle 3 euroa! Lopuks vielä harjattiin kaikki maholliset pääkarvat suoraks. Kulmakarvoja ja partaa myöten.

And i really enjoyd it too..

Mä en tajuu miksen käy useemmin parturissa...

Trichomonas vaginalis

Kävin mombasassa apteekissa kysymässä "do you have something for diarrhea", ja ne tarjos jotain vaginalis lääkettä. Onneks luin sen selosteen, koska se lääke oli tosiaan jotain STD:tä varten. Hyvin ammattitaitosta porukkaa apteekeissa.. :)

Trichomonas vaginalis on yleisin sukupuolitauti. Miehillä yleensä oireeton.

Ostin kuitenkin malaronea.

All inclusive hotel papillon

olo all inclusive hotellissa on ihan lomaa. Pelkkää olemista vaan. Ei tätä kestäis paria päivää kauempaa. Auringossa makoilu on tehnyt
temput mun nahalle. Oon niinku rapu. Aurinkorasva ei auttanu mitään, tuntuu että oon palanu ihan joka mestasta. Ei satu mihinkään mut kivistää joka paikkaa.
Nenä on kuulemma niinkun ruudolfilla. Siis petteri punakuonolla. Ruoka ei kaikesta huolimatta oo ees kovin hyvää, sitä vaan on paljon.
Sain täältä kivasti jonkun söpön turistiripulin. Sekin on ihan kiva. Huomenna onneks lähetään takas nairobberyyn. Liikkuminen ja matkustaminen on kivaa,
paikallaan makoilu sopii paremmin noilla saksalaisille ja venäläisille lapsiperheille ja turisteille. Ollaan yks yö nairobissa ja siitä jatketaan kisumulle.
Se on kai joku järvi. Rahaa menny tähän mennessä ehkä joku pari sataa euroa, aika halvalla oon päässy. Tykkäsin vaan sairaasti enemmän siitä cottage-
tyypisestä ratkasusta. Huoneistohotelli. Nää isot hotellit kaikkine turisteineen saa mut pahoinvoivaks. Myötähäpeän määrä on liian suuri.

Oon koittanu puhua paikallisille ja henkilökunnalle kaikki swahilinkieliset sanat ja sanonnat mitä osaan. Ihan vaan siks, koska osa
turisteista suostuu puhumaan tyyliin vaan omaa äidinkieltään. Eli just sitä saksaa tai ranskaa. Kelaa mitä urpoja.. :) Ja swahili sitäpaitsi kuulostaa
siistiltä.

Huomenna on varmaan enemmän asiaa, nyt joutuu keskittyy hengissä pysymiseen.

17.12 klo 18.26

Merisiili. Cute, eh? Toi on suu.

Tänään nukuttiin myöhään. Käytiin heti aamupalan jälkeen kattomassa seuraavaa hotellia. Joka hotellin portilla taas tarkastettiin
että millä asialla me liikuttiin, ja ne tsekkas auton pintapuolisesti ettei meillä oo mitään pommeja mukana. Näytetään
varmaan ihan somaleilta. Saatiin all-inclusive hotelli pariks yöks 50e/yö. Ihan kohtuullinen hinta kun ottaa huomioon
että nyt on high season. Vaikkei turisteja missään näy. Muuallakun just ehkä all inclusive hotellissa. Ei ne uskalla tulla kun täällä on muka sota.

Oon eläny koko reissun tähän asti muitten siivellä. En oo päässy vaihtamaan rahaa ollenkaan. Tänään kävin pankissa kysymässä
että mikä on going exchange rate for today, mutta eurolla sai vaan joku 104kshs. kuukausi sitten se oli jotain 130kshs.
Edi sano että en saa vaihtaa alle 115kshs/euro, eli oon vaan lainaillu jengiltä sitä mukaa kun on rahaa tarvittu.
Ehkä joku 40-60 euroa tähän mennessä jos ei laske majotusta ollenkaan. Tää paikka on joku 15 euroa yö, sis. aamiaisen.
Olkapäät palo eilisellä snorklausreissulla vaikkei sielläkään menny kun pari tuntia, ja kolmekymppiset rasvat oli kokoajan
tulilla. Mombasan aurinko on petollinen. Palaa hetkessä vaikkei se auringon lämpö tunnu oikein missään. Täällä tuulee kokoajan aika
kovaa. Kohta lähetään varmaan hakemaan vähän yum yumia. MUlla on ainakin nälkä. Ollaan syöty joku kolme kertaa päivässä
tyttöjen kanssa, pojat syö vaan 2 kertaa päivässä. Se on mulle liian vähän, oon niin tyytyväinen että mennään all-inclusive hotelliin.
Ei tarvii kiukutella kokoajan..

16.12 klo 18.48

Käytiin illalla syömässä viereisen hotellin ravintolassa. Kuumalla ei tee kauheesti mieli syödä, joten vedettiin vaan snäcksinä club sandwichit. Sen jälkeen meitä odotti rannalla kolme kamelia, ja hinnan sopimisen jälkeen hypättiin tyttöjen kanssa kameleitten selkään. Mä en ois ees välttämättä halunnu
lähteä. Ne hais pahalle. Mut kun kerran saatiin "very special price" niin pitihän se mennä... :)

Without hands!!!

Muhammed the beachboy

JUttelin yhen rantapojun kanssa varmaan pari tuntia tossa meiän cottagen nurkilla.
Sen nimi oli muhammed ja se oli 27 vee. Se asuu vanhempiensa luona vaimonsa ja 5v poikansa kanssa. Sen jokapäiväinen rutiini on polkea fillarilla vanha
isänsä kyydissään rannalle, jossa se sitten rupeaa myymään perus rantakamaa turisteille. Isä lähtee päiväks kalastamaan ja joko saa kalaa tai ei.
Käytännössä ne vetää kädestä suuhun meiningillä, mutta ne tykkää siitä. Se elämäntyyli on niille hyvä. Toisaalta kuulemma kaikki rantapojat haaveilee
jostain vanhasta riikkaasta eurooppalaisesta naisesta joka vie ne pois täältä. Sama meininki kun thaimaassa on baaritytöillä, kuvittelisin. Vastaava ainakin.
Jos "toimistolla" eli rannalla menee tavarat hyvin kaupaks, muhammed pitää
vapaata just sen verran kun rahaa riittää. Joka ilta ne syö perheenä yhdessä ja tekee safkat yhessä. Viikonloppusin on vapaata, ja ne tulee rannalle
viettämään vapaa-aikaa, yhdessä. Kuulostaako huonolta? No ei munkaan mielestä. Lopetetaan se vähistä rahoista vinkuminen ihan kokonaan.. Ei me suomalaiset
kuitenkaan eletä kädestä suuhun :) (paitsi ehkä opiskelijat... ;)

The pretty ladies. All 4 of them.

Illalla lähetään sitiin syömään joko kiinalaista tai intialaista. Sopii meikälle, nälkähän tässä kirjottaessa jo tulikin.

16.12 klo 23.54

Huomasin just, että tää mun offline blogi oli deletoinu ensimmäisen päivän ekan tarinan puoliks pois. Jouduin muistelemaan että mitäs siellä oikein tapahtukaan.
Sain mä siitä ehkä just ja just tarinan kirjotettua. Mut ei yhtä hyvä ku se alkuperänen.

Käytiin illalla ettimässä sitä safkapaikkaa ja löydettiinkin yks. Siellä raflan portilla oli varmaan 4-5 vartijaa, ja ne tutki jokaisen ensin metallinpaljastimella ja sen jälkeen tutki vielä laukut. Olin varmaan sairaan uhkaavan näkönen yksilö vaikka mulla oli edin ja kikin tyttövauva nukkumassa mun sylissä. Tavarat katottiin
tarkasti.

Noi vartijat on lisääntynyt Somalian ja Kenian riitojen takia ihan sairaasti. Ihan perus kauppaankin kun menee (nakumatt) niin siellä reput pitää jättää vartioituun narikkaan, ja sut tutkitaan metallinpaljastimella ja käsikopelolla. Ne pelkää pommittajia. G4S näyttelee täällä ihan isoa osaa
turvallisuusbisneksestä. Niillä on tosin vähän hienompia kohteita, niinkun hotelleja ja pankkeja. Jopa pankin otto-maatilla on öisin G4S-vartija ison kumisen tai puisen pampun kanssa. Ja kauluspaita päällä.

Harmi kun jäi kaikki kortit sinne lentoasemalle. Edi sai idean että oisin menny mun G4S id:n kanssa tekemään tarkastusta. Edi ois menny etukäteen sanomaan että chief inspector is coming, ja ne ois tietty vetäny käden lippaan.

Tutkimusmatkailija

16.12 klo 14.46 diani beach, mombasa

Me ´n the beachboys

Mikael herätti mut aamulla potkasemalla nenään kahdeksan aikoihin. Mentiin samantien heräämisen jälkeen uimaan, jonka jälkeen Mikki veti
mulle ja edille kuntopiirin. Yhen jalan kyykkyjä, punnerruksia, punnerruksia käsillä seisten jne. Jonka jälkeen mentiin taas uimaan. Tytöt oli aamupalalla sen aikaa kun me uitiin. puoli kymmeneltä mentiin vetää englantilaista aamiaista. Aamupalan jälkeen mentiin rannalle lorvimaan, ja sovittiin rantapojujen kanssa että ne vie meiät botskilla snorklaamaan kun vesi on tarpeeks matalalla.

the father ´n the raft

Pojat tuli noin tunnin myöhässä sovitusta ajasta jollakin pienellä vuotavalla katamariinilla. Se oli ihan siisti juttu.

Rantakauppiaat on ihan asiallisia, tulee kyllä heti juttelemaan kun eksyy hotellin alueelta rannalle.
Mä olen aina "brother" ja kaikki mitä ne myy on "cheaper than water" :) "I dont want to beg, this is my business, please just promote your brudda, brother so i can have som yum yum." Ja "you and me are the same brudda, different color but still
the same." No mä tilasin 11 avaimenperää. Alkuperäishinta 500kenianshillinkiä/kpl, mut edi tinkas ne 50ksh/kpl.

holy diver

the happy katamarine team

Tää ranta missä ollaan on vielä aika hiljanen, ei oo paljon kehitystä vielä päässy tänne suntaan. Turisteja ei ole paljon
ja nettejä vielä vähemmän. Hotellissa ois netti, mutta sen käyttö maksais 10 euroa/päivä, joten kirjottelen näitä
juttuja koneelle ja lisäilen nettiin kunhan löydän jonkun nettikahvilan tai vastaavan.

petri nygård oli mukana reissussa

15.12 klo 21:50 kenya ways, diani beach, mombasa, kenya

Hyvin pakattu auto nairobi- mombasa highwaylla.

mombasa-nairobi "highway" 2 kaistaa ja tässä vielä tosi hyväkuntonen

Vuorokauden yhtämittaisen matkustamisen jälkeen (nairobista ajo ehkä 7 tuntia ja 500 kilometriä autolla mombasaan)
päästiin mombasaan tänne keniawaysin cottagelle. Huoneistohotellin tyyppinen
ratkaisu. Ranta on ihan meiän takapihalla. Hiekka on valkoista ja hienoa kun vehnäjauho, ja vesi on turkoosia niinkun pitääkin. On kyllä siisti paikka. Rantalomista varmasti parhain, vaikkei rantalomat ookkaan ihan mun juttu.

kuva huoneen ovelta merelle päin

Univelan takia tää päivä on mennyt ihan kokonaan ohi pelkästään nuokkuessa. Yritin autossakin nukkua mutta tiet on niin surkeessa kunnossa ettei siellä tosiaankaan mitään pitkiä tirsoja vedetty. Ehkä vartti kerrallaan jos
sattu joku hyvä kohta.







Tilattiin uinnin jälkeen safkat hotellin ravintolasta. Nukahdin siihen pöytään. Tunnin nukkumisen jälkeen ne toi mulle jonkun päivän spesiaalin, missä oli laihaakin laiemman kanan wingsejä ja vähän ranskalaisia. Ihan jees snäkki, mutta eihän sillä nälkä lähteny.
Käytiin sitten illalla vielä syömässä keskustassa ihan oikeesti. Sphagetti ja meatballs oli turvallinen valinta. Helpotti.

Aamulla kuulemma puol kasilta ylös, aamu-uinnille ja sit aamupalalle. Lähetään ehkä snorklaamaan sitten kun vedenpinta taas aamusta vähän laskee.
Kavereilla on sellanen vedenalainen kamera mukana. Katotaan jos mullekkin irtoo muutama kuva tänne siitä huvista. P.s Auton mittari näytti matkan aikana jotain +47. Intian valtameri oli
arvioidusti jotain +25c. Lämpöä piisaa. Kuuma-sanaa ei kuitenkaan kannata käyttää, koska se tarkottaa kuulemma paikallisella kielellä naisen alapäätä.
Mutta lämmin kuitenki.

15.12 klo 2:56 finally arrived at nairobbery

Jatkolennolla istanbulista nairobiin ei saatu minnin kanssa enää vierekkäisiä paikkoja, mut mulla oli ihan mukavaa matkaseuraa silti. Joku jenkkiläinen
lähetystyöntekijä ja joku pakistan-american nainen joka aikoi kiivetä kilimanjarolle. Oli ihan mukavat juttutuokiot. Meille koneessa jaettuun Viisumihakemukseen
laitoin että mun ammatti on "chief of security". VOin olla mitä vaan haluun, mistäs ne sen tietää.. :D Kävin lennolla vessassa oikeestaan vaan siks, että saa vähän oikasta jalkoja.
Pitkän jonotuksen jälkeen vessan ovi aukes, ja sieltä tuli ulos röökiltä haiseva nahkatakkimies. Heti kun sain oven perässäni lukkoon, niin siihen koputettiin.
Lentoemännät ja stuertit tuli vuoronperään haistelemaan mun vessaa, ja kyseli että tiedänkö että polttaminen on kiellettyä.. Hetken aikaa jouduin selittelemään
että en se minä ollu. Mut pääsin kuitenkin pälkähästä mun supliikkitaitojen ansiosta. Lentokentällä sain viisumin ihan vaivatta, mutta tulli halus jutella mun kanssa ja kysellä jotain turhaa.
 Päästiin kuitenkin perille keniaan ja tänne Igendioitten kämppään. Onhan tää ihan erilainen mesta.. Kello on vähän yli kolme aamulla.
TUnnin tai kahen päästä lähetään ajelemaan kohti mombasaa. 500km ja huonoja teitä tiedossa. Kyllä tää vielä tästä vaikka väsyttää sairaasti.. :)

Lähtöpäivä

Tapasin mun matkaseuran lentokentällä reilu pari tuntia ennen koneen lähtöä. Mentiin samantien check-in jonoon. Kun päästiin puolen tunnin jonotuksen jälkeen siihen tiskille, ei Minnin passi käynytkään tälle virkailijalle. Se oli hieman revennyt valmisvirheen takia. Saatiin ohjeet että äkkiä hakemaan pikapassia
liikkuvan poliisin toimipisteestä helsinki-vantaalta. Mua rupes siinä alakerran respassa odotellessa vähän jännittämään että näinköhän sitä lähetään ollenkaan afrikkaan. Kello vaan kulu ja mitään ei kuulunu. Siinä vaiheessa kun lennon lähtöön oli tunti enää aikaa, minni tuli tyytyväisenä uuden passin kanssa hissillä
alakertaan. Lähettiin samantien juoksemaan check-inniin vain kuullaksemme, että check-in on mennyt 5 minuuttia sitten kiinni. Ei voi olla todellista!
Aikamme kun seliteltiin meiän onnetonta matkan alkua, suostu se virkailija ottamaan meidän matkalaukut kyytiin ja tulostamaan meille liput. Kiitti sulle, hei!



Sit lähettiin kiirehtimään turvatarkastuksen kautta meiän portille, joka oli ihan toisella puolella lentokenttää.
Matkalla koneeseen piti kuitenkin muistaa hakea iitille Ristikko-lehti vielä kioskista. NO iiti saa lehden. Ja mä sain
äsken teksitiviestin emilialta(??) täällä istanbulin lentokentällä, että mun korttikotelo (visa, pankki, ajo, jv, nettipankki yms) kortit
on siellä. Readers digestin kiskalla.. Onneks nostin vähän rahaa ennen lähtöä, mut matkabudjetti on nyt ehkä puolet siitä mitä sen piti olla.. :D
Onneks sain kuitenkin ristikkolehden. Se on haastava.