lähetystyöntekijä ja joku pakistan-american nainen joka aikoi kiivetä kilimanjarolle. Oli ihan mukavat juttutuokiot. Meille koneessa jaettuun Viisumihakemukseen
laitoin että mun ammatti on "chief of security". VOin olla mitä vaan haluun, mistäs ne sen tietää.. :D Kävin lennolla vessassa oikeestaan vaan siks, että saa vähän oikasta jalkoja.
Pitkän jonotuksen jälkeen vessan ovi aukes, ja sieltä tuli ulos röökiltä haiseva nahkatakkimies. Heti kun sain oven perässäni lukkoon, niin siihen koputettiin.
Lentoemännät ja stuertit tuli vuoronperään haistelemaan mun vessaa, ja kyseli että tiedänkö että polttaminen on kiellettyä.. Hetken aikaa jouduin selittelemään
että en se minä ollu. Mut pääsin kuitenkin pälkähästä mun supliikkitaitojen ansiosta. Lentokentällä sain viisumin ihan vaivatta, mutta tulli halus jutella mun kanssa ja kysellä jotain turhaa.
Päästiin kuitenkin perille keniaan ja tänne Igendioitten kämppään. Onhan tää ihan erilainen mesta.. Kello on vähän yli kolme aamulla.
TUnnin tai kahen päästä lähetään ajelemaan kohti mombasaa. 500km ja huonoja teitä tiedossa. Kyllä tää vielä tästä vaikka väsyttää sairaasti.. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti