22.12 klo 18.58

Aamulla herätys 6.15 Takana huonosti nukuttu yö. Hyttyset häiritsi ekaa kertaa nairobissa. Olipa ärsyttävää herätä
vartin välein ininään korvassa. Olin todella tuohtuneessa tilassa yöllä :)

Kivat maisemat

Oltiin jo ennen seittemää jonkun ostoskeskuksen pihassa, mistä bussi lähti ihan pikkasen ennen kahdeksaa viemään meitä koskenlaskupaikalle. River rafting with inflatables. Bussissa oli meiän lisäks pari ruotsalaista, pari hollantilaista turistia, yks paikallinen ja yks jenkki meiän lisäks. Perillä saatiin nopeet kahvit, ja nopeet turvaohjeistukset jonka jälkeen painuttiin bussiin ja joelle. Siellä oli jotain skotteja RAF:N puolesta aika paljon. Ei ihan oikeita sotilaita, mut helikopterin tankkaajia kuitenkin.

Itse lasku kesti joku 3 tuntia ja se oli ihan sairaan siistiä.

This is it

Tasoja oli kuulemma ykkösestä aina vitoseen asti.
Ei ne ihan kauheen kummosia hyppyjä ollu, mut tosi upee kokemus kuitenkin. Otin vedenalasella kuvia ja vähän videoo, mut parhaat kuvat jäi todellakin ottamatta. Aina kun oli tilanne päällä, niin piti jokaisella raajalla yrittää pitää ittensä veneessä ja kuvien ottaminen oli ihan mahdotonta siinä tilanteessa.

Laskun jälkeen meille tarjoiltiin lounas ja soodaa ja kaljaa niinpaljon kun kerkes juomaan. Kyyteineen takas nairobiin hinta oli 6500=/, eli kurssista riippuen joku 55-60 euroa.

Very reasonable price in my opinion.

This is river rafting

Saksalaiset veljekset on pitäny sitä paikkaa 21 vuotta. Niillä on ihan täys service, saa jäädä yöks, saa asua, saa hypätä benjiä tai vaan hengata. Joen rannalla. Ihan siistiä elämäntyyliä varmaan sekin.

Vihollisjoukkueen vene ui jossain vaiheessa ihan meihin kiinni, ja vihulaisten kapteeni tarttu mun pelastusliivistä
takaa kiinni vetääkseen mut jorpakkoon. Olin varmaan soittanu liikaa suuta. Hyppäsin super-jiu-jitsu takaperinvolttiloikalla vihulaisten veneeseen, irvistin, ja hyppäsin takasin meidän jo pari metriä loitonneeseen veneeseen. En itekkään uskonut selviäväni siitä.

Sattu aivan sairaasti, mut jengistä kuulu sellanen yhtäaikainen "whoa" ääni ja sen jälkeen jotain "who are you, superman"-juttuja ja ne poisti vähän sitä fyysistä kipua mikä syntyi siitä kun mun miehiset osat osui jotenkin pahasti meiän veneen reunaan.

Myöhemmin se vihollisveneen kapteeni (ehkä salanimeltään Liam) kysyi multa mun ammattia. Se oli saanut päähänsä että mä oon kertonu olevani mekaanikko, mutta se ei uskonu tätä tarinaa. Se kysyi että oonko vakooja, vai oonko ollu armeijassa. Kerroin olleeni sotilaspoliisi suomen armeijassa. Se kuulemma selkeytti mun supertaitojen perää suuresti :)

Harmi että tästä ei saatu kuvia...